maanantai 29. elokuuta 2016

Crossfit-testausta melkein viiskymppisenä

Ohjattu liikunta takaisin mun elämään?

En ole harrastanut ohjattua liikuntaa moneen vuoteen. Jotenkin sain yliannostuksen usean vuoden liiasta aktiivisuudesta johtuen, eikä kuntosalit ja jumppasalit enää napanneet sen jälkeen. Olen paljon mieluummin pyöräillyt ja lenkkeillyt, kävellyt työmatkat, kaivanut ojaa ja tehnyt uutta kasvimaata, kuin harrastanut ohjattua liikuntaa. Kyllästyin totaalisesti ylipirteisiin  jaksaajaksaa ja polkeepolkee huutoihin ja tehostusähinään ja ähkimiseen mitä harrastetaan saleilla. (Ei vaan enää tuntunut omalta jutulta...)
Viime viikolla työpaikan vapaa-ajantoimikunnan kautta tarjoutui mahdollisuus tutustua Crossfitiin pikkasen edullisemmin kuin mitä listahinta on ja päätin mielenhäiriössä tarttua tarjoukseen. (ei ole mainos - kukaan ei maksa minulle tästä, ja työpaikka neuvotteli kimppahinnan) 
 En ole ikinä innostunut hitaista venyttelyistä, pilateksesta, joogasta jne... Ei. Omimmilta lajeilta on tuntunut repivää rääkkiä tai maksimaalista suorittamista vaativat muodot. (Luulisi jo, että iän myötä voisi rauhoittua?!?)
Kuva lainattu täältä

Crossfit - minulle?

Crossfit on (käsitykseni mukaan) todella kova ja fyysinen laji. Olen usein miettinyt, että jos olisin nuorempi niin saattaisin jäädä pahastikin koukkuun - tuskin kuitenkaan tässä iässä enää niin käy?
Wikipedian mukaan Crossfit on kuntoilumuoto jossa tavoitteena on kehittää tasaisesti eri fyysisiä ominaisuuksia. Siihen kuuluu lihasvoima-, kestävyys-, nopeus- ja notkeusharjoitteita. Crossfitin alkuperäinen kehittäjä, entinen voimistelija Greg Glassman on todennut, että harjoitusohjelman päämääränä on luoda urheilijan perikuva, joka on ”samanveroisesti voimistelija, painonnostaja ja pikajuoksija." Hänen mukaansa esimerkiksi kestävyysurheilijoilla kestävyyden parantaminen tapahtuu muiden kunto-ominaisuuksien, kuten voiman, nopeuden ja ketteryyden kustannuksella.

Lisäksi katsoin kesäloman aikana Netflixiltä dokumentin Fittest on Earth...ja aloin kotona puhua siitä, pitäisikö lajia kokeilla... Noh, nyt ollaan tässä. Olen varannut ja maksanut 12 kerran ONRAMP-kurssin. Kesto on 6 viikkoa. Tavoitteena ei ole oksentaa, tai teloa polvia lisää. Mutta haluan ehdottomasti testata lajin ja oman kestävyyden. Haluan tietää mihin lähes viiskymppinen toimistotäti pystyy. Nouseeko kunto? Paraneeko ryhti? Löytyykö piilossa olevia lihaksia? Jäänkö koukkuun? Vai jääkö testi yhteen kertaan?

No sen näkee tiistaina. Katsotaan onko sen jälkeen mitään raportoitavaa... Jaiks!
-*-
I'm almost 50 - and going to try out Crossfit :) Have booked an On ramp-course starting tomorrow. Good for me!

sunnuntai 28. elokuuta 2016

Raulimyrskyn tuhot

Voihan Rauli minkä teit!

Olihan se tuuli kyllä eilen aika kova. Niin kova, että pelotti välillä kasvihuoneidenkin takia. Niillä ei ollut kyllä mitään hätää vaan ne pysyivät paikallaan.

Mutta vanha kuusi otti ja mäjähti alas. Ihan alhaalta, juuresta. Ei kestänyt enää tuulen luomaa painetta, vaan kaatui... pitkittäin meidän aitan päälle!
Aitan sisältä kuvattua

Aika kova rojahdus kuului kun peltikatto meni sisään ja kurkihirsi napsahti poikki! Päädyn lautaseinä hajosi, mutta hirsiseinä ja siinä oleva ikkuna säilyivät kumma kyllä ehjänä.

Tuli sitten odottamaton projekti ensi viikonlopuksi. Kuusi pitää pätkiä ja halkoa polttopuuksi.

Pari kuusipuuta on vielä pystyssä kaatuneen vieressä. Ne taitavat olla samasta juurakosta - kavereina kasvaneita. Taitaa olla paras kaataa ne(kin) pois lähiaikoina. Ettei enempää harmia sattuisi!

Nooh, jokatapauksessa tänään oli oikein nätti päivä. (Miten se joku laulu menikään? "Myrskyn jälkeen on pouta sää...")  Hommat kuitenkin jatkuvat, mutkia tulee matkaan, mutta eikös se kuulukin elämään. Eihän näille mitään mahda.

Mukavaa viikkoa kaikille! Toivotaan vähemmän tuulia ja enemmän aurinkoa :)

tiistai 19. heinäkuuta 2016

Mitä kasvutunneleihin kuuluu?

Kivelän etupihaa - ja mun "testialue" :)

En ole viherpeukalo

Olen saanut pidettyä 2 oliivipuuta hengissä neljä vuotta. Kesällä 2015 kasvatin ensimmäistä kertaa elämässä tomaatteja, olikohan niitä 4 taimea terassilla ruukussa. Ja laitoin muutaman lehtikaalinkin, ja oli pikkasen rucolaa. Muutoin olen kasvien massamurhaaja - oikeasti. Ja nyt minulla on pari kasvutunnelia ja aika paljon taimia ihan taivasallakin.
Kuva viime kesältä. Tomaatteja tuli muutama kymmenen, suurin osa raakoja. Kesäkurpitsoja ei tullut yhtäkään, lehtikaalia riitti vielä marraskuussakin - mutta viime vuonna ei ollutkaan kaalikoita!
Herrat (sankarit!) Jean Martin Fortier ja Curtis Stone  saivat kuitenkin minut vakuutettua siitä, että tavistumpelokin voi onnistua kasvattamisessa! Talven, kevään ja kesän aikana olen lukenut satoja tunteja kirjoja, artikkeleita ja blogeja pientilatuotannosta. Olen katsonut hurjat määrät eri kasvattajien vlogeja aiheesta. Ja oppinut hurjasti! (mitään muuta en sitten olekaan lukenut tai katsonut - siinä mun vapaa-aika! heh!) 

Pikapäivitys kasvutunneleiden tilanteesta

Tässä kuvassa ensimmäistä rakennetaan 13.5.2016. Taidettiin kiinnittää muovia.
Kasvihuoneet, tai oikeastaan tunnelit rakennettiin toukokuussa. Rakentamisesta kerrotaan täällä ja täällä. Ensimmäinen saatiin pystyyn toukokuun puolessa välissä ja toinen touko-kesäkuun vaihteessa.  Taimet oli kuitenkin laitettu kasvamaan niin, että ne olisi pitänyt saada jo toukokuun alkupuolella vietyä tunneleihin.
Tältä näytti ykkösessä, kun sovittelin tomaatteja penkkeihin. Kuvittelin ihan tosissani että taimet on väljästi ja että ne mahtuvat.
Tässä seison samassa kohdassa kun mistä alla oleva kuva on otettu
En noudattanut etäisyysohjeita, koska a) en uskonut niitä ja b) minulla ei ollut kokemusta. (ja ne taimet oli niin pieniä!)
Nooh, tältä näyttää nyt!  Jeps, tiedän. Olisi pitänyt uskoa! Käytävistä tuli mahdottomia viidakoita liikkua.

No entäpä kakkonen?
Se valmistui tosiaan 3 viikkoa myöhemmin, ja siiä on huomattavasti matalammat penkit. Sinne olin suunnitellut laittavani vain paprikat, munakoisot ja kurkut. Toisin kävi. Tomaatin taimia tuli niin paljon, että jouduin laittamaan niitäkin kakkoseen. (En voinut tuhota niitä - se olisi tuntunut öööö-murhalta!?!?) Lisäksi kesäkurpitsan taimiakin piti laittaa kasvihuoneeseen. Sitten sinne tuli vielä papuja, salaattia, porkkanoita, punajuuria, yrttejä...
Ja nyt siellä näyttää tältä! Homma aika hyvin hallussa. Tilanne on parempi kuin ykköstunnelissa, vaikkakin tomaatit on vallanneet neljäsosan tämänkin alasta.

Mitä on tehtävissä?

Kovaa riipimistä ainakin. Tomaattien alimmat lehdet on karsittu pois. Sitä tein pikkuhiljaa alkukesästä, ja ainakin viikoittain tarkastan, ettei sieltä uutta pukkaa. Pyrin siihen, että runko on "puhdas" alimpaan tomaattiterttuun saakka.
Varkaita, tai niinkuin itse sanon "kainaloisia" poistan muutaman kerran viikossa. Kun taimet oli pieniä en millään "raaskinut" ottaa niitä...ajattelin (ohjeista huolimatta) että ne saa jäädä....kuka nyt nättiä vihreää kasvia haluaa nipistellä? Joo ei. Ne pitää poistaa. Heti.  Ylimääräiset varret imevät ihan turhaan energiaa päätaimen tomaattien kasvulta.
Kaikki taimet on latvottu, eli niiden latva on katkaistu. Tämänkin tein kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla otin niin ylhäältä kuin pystyin, kun ajattelin että "säästän" taimea. Höpönlöpö, ei se niin toimi. Nyt taimet on katkaistu sellaiselta korkeudelta, että kuhunkin taimeen jäi 4-6 tomaattiterttua / kukintoa tuottamaan satoa. Olen lukenut, että jos niitä jättää liikaa, niin taimelta ei liikene riittävästä voimaa tehdä hedelmää valmiiksi ja kypsyttää satoa.
Huomiona vielä, että meidän kasvihuoneet on lämmittämättömiä, joten lämpötila- (ja kosteus) vaihtelut on suuria. Päivä ei enää pitene, ja illat ja yöt viilenee syksyä kohti. Latvomisen tein sillä ajatuksella, että mieluummin otan vähemmän kypsiä tomaatteja talteen, kuin järkyttävän määrän raakileita ja nuupahtaneita tomaatin kukkia, joilla ei sitten tee mitään.
Onneksi on kasvutunnelit... Sää on ollut välillä aika hurja. Kate suojaa kovalta sateelta ja pikkasen kylmältäkin :)
Mitä luultavimmin riivin rungoista vielä tänään 1/3 lehdistä pois. Haluan, että ilmavirta ja valo pääsee paremmin tomaateille. (Lisäksi ylimääräinen kosteus pitäisi saada pois) Ja nyt sitten pidetään vaan peukkuja että sato alkaa kypsyä...

Tähän mennessä opittua:

  • Suunnittele, aikatauluta ja tee itsellesi kunnon työohjeet. Ja sitten kerrot arvioimasi /suunnittelemasi työajan kahdella JA pudotat puolet suunnitelluista töistä pois. 
    • ihmisillä on aina taipumus yliarvioida omat kyvyt ja aliarvioda töihin menevä aika. 
  • Ainakin ensikertalaisena kannattaa noudatta ohjeita. Ei niitä ole turhaan tehty. "Joku" on jo kokeillut, ja syystä tai toisesta päätynyt ohjeistukseen. (mm. siemenpussien ohjeet, hyötykasviyhdistys, puutarhablogit jne)
    • olisi muuten kiva kun kerrottaisi MIKSI joku asia pitää tehdä tietyllä tavalla. Olen siinä mielessä itsepäinen, että jos en saa kunnollsta syytä tietylle tekemiselle, niin kyseenalaistan, ja teen niin kuin haluan... 
    • No älä kuitenkaan ihan kaikkia ohjeita usko....
  • Älä ahnehdi taimimäärän kanssa - joudut pulaan. Onhan ne pieniä siemeninä ja sirkkataimina, mutta niistä voi kasvaa pari-kolme metriä korkeita "monstereita", jotka leviää ja roikkuu joka suuntaan. 
    • Joudut hävittämään kasveja. Älä tee turhaa työtä. Älä laita niitä edes siemenestä kasvamaan!
  • Tyhjässä kasvihuoneessa käytävä näyttää huomattavasti leveämmältä kuin täydessä. 40-50cm leveä käytävä ei riitä jos kasvit on leveitä ja korkeita.
  • Tämä on kivointa mitä tiedän!
    • Jos haluat olla päivän onnellinen, juo itsesi humalaan. Jos haluat olla vuoden onnellinen, mene naimisiin. Jos haluat olla koko elämän onnellinen, aloita puutarhanhoito. *kiinalainen sananlasku*

Trial-Error

Sellaista tämä mun kasvien kasvattaminen on. Kokeilen ja opin. Ensi vuonna osaan jo tuhat kertaa paremmin tämän tomaattiasian. Ja ihan varmasti opin ensi kesänä tuhat uutta juttua :)
kaalikoi - vihollinen #1! Se roikale ansaitsee oman postauksensa...
Mä lähden kiskomaan ylös viimeisiä kaalikoin syömiä lehtikaaleja. Iso käsi muuten kaikille luonnonmukaisesti ruokaa kasvattaville - hitsi teette tärkeää ja hienoa työtä! Ihan varmasti Suomen kovimpia tyyppejä! 
Tässä on Elli-tätiltä peritty perunalajike. Sellainen vanha perunamaatiainen 40-luvulta, sinivioletti tai musta väriltään. <3  
Ihanaa heinäkuun jatkoa kaikille! 

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Savusaunasta kesäsauna osa 2.

Kesäsaunan remppa jatkuu hitaasti mutta varmasti. Rempan eka osa löytyy täältä. 
Tähän kosteikkoon on tehtävä jonkinmoinen salaojitus
Löylyhuoneessa on iso ikkuna, jonka kautta tulee mukavasti valoa. Ulos sen eteen rakennetaan pieni vilvoittelualue.  Sauna on pikkasen notkelmassa ja ainakin keväällä (ja sateella) ympäristö on aika kosteaa, tai oikeastaan märkääkin. Niinpä saunan ympäriltä on kaivettu jonkin verran mutaa ja muuta orgaanista ainetta pois, ja se on korvattu karkealla soralla.
Keskeltä remppaa....lattialankut näkyy jotenkuten tässä kuvassa.
Saunakamarin lattialankut saivat uuden elämän puhdistettuna ja öljyttynä. Mitäpä sitä hyvää tavaraa turhaan hävittämään? Pukuhuoneen seinä on paikoin harva...päivänvalo paistaa rakosista reippaasti. Tilaa ei eristetä,  mutta fiksataan paneloimalla.
Saunakammarin uutta seinää - ikkuna-aukon alapuolella näkyy ulkoseinä :)
Materiaalina käytettiin mm. tuvan katosta purettuja lautoja. Osaan käytetään uutta lautaa, joka kylläkin käsitellään jossakin välissä. Saunakammarissa oli jo alunperin yksi ikkuna, mutta me päätettiin puhkaista takaseinään vielä toinen.
Löylyhuonetta vasten oleva seinä jätetään tummaksi muistuttamaan alkuperäisestä savusaunasta. Samanlaiseksi, kun se jätetään toiseltakin puolelta.
Uusi ovi tuloillaan
Meillä oli tavoitteena säilyttää vanha väliovi, mutta se oli niin pahasti vaurioitunut, että se piti uusia. Onneksi kaikki ehjä puutavara on säästetty remontin alta. Vanhat tuvan kattolaudat päätyi jykeväksi välioveksi!  Yritettiin ottaa vanhasta saunan ovesta käsintaotut saranat talteen, mutta ne oli niin väljät, ettei niitä voinut käyttää ainakaan tähän.
Saunan sisäkatto on rakenteilla. Se tehdään uudesta panelista. Kuten kuvasta näkyy ulkokatto on ruosteessa sisäpuolelta, mutta se saa toistaiseksi olla sellaisenaan sillä se on ehjä. Vaihtoa on ajankohtainen sitten, kun kun punaisen tuvan katto rempataan joskus tulevaisuudessa.

Löylyhuoneeseen valettiin uusi paikka kiukaalle. Välillä mietittiin, josko voitaisi kierrättää navetan saunasta kiuas ja vesipata tänne kesäsaunaan, mutta  tarkemmin ajateltuna ne olisi vieneet turhan paljon tilaa. Niinpä uuden kiukaan hankinta on edessä.
Iso yksinkertainen ikkuna korvattiin vanhoilla tuplaruutuikkunoilla - ne löytyi muistaakseni toisesta ladosta.
Lattian betonilaatta oli jokseenkin mielenkiintoisella tavalla valettu... kallistuskulmaa kyllä oli aika reippastikin, mutta pikkasen väärään suuntaan...eeh. Etuseinässä "viemärin" virkaa toimitti hirteen tehty aukko, jonka ympärillä oli vahankankaasta (!) tehty ohjaus. No senhän tietää miltä hirsi siellä takana näytti... lattian valua oikaistiin ja siihen asennettiin lattiakaivo ja putkistot, josta on ohjaus ulos suodattimeen.
Vielä taitaa tulla 1 saunapostaus...sellainen, jossa kaikki alkaa näyttää jo valmiilta.  Mukavaa heinäkuista viikon alkua!
*pahoittelen kuvien laatua - kännykkäkuvat hämärässä ei oikein onnistu*

torstai 7. heinäkuuta 2016

Lomalla viimeinkin...

Eilisen päivän lauleskelin Vesalan "älä droppaa mun tunnelmaa", ja tanssahtelin (?) ärsyttävästi töissä käytävillä. Juu, pikkasen tyhmää käytöstä - myönnän. Mutta minkäs sitä pieni ihminen ilolleen mahtaa? Kesäloma kun alkaa, niin väkisinhän siinä kääntyy suupielet ylöspäin!
Kivelän pihaa ja riihi, jonne ollaan välivarastoitu kaikki rautaromu poisvietäväksi

Mitä lomalla meinasin tehdä?

Kuten moni arvaa, aikaa vietetään eniten Kivelässä. Laajennetaan "viljelyksiä" ja remontoidaan saunaa ja taloa. Ja jos ei mitään muuta keksitä, niin voidaan vaikka istua ja katsoa miten porkkanat kasvaa... Tai katsella pilviä ja arvuutella miltä ne näyttää.
lehtikaali kasvaa hyvin...
...ja kaalikoit on riesana

No entäpä matkustus?

Viime viikonloppuna käytiin pikavisiitilla Pohjois-Karjalassa. Se oli sellainen perinteinen synttärivisiitti, joka kesti muutaman tunnin.  Saatiin sitten idea, että voitaisiinhan me kesälomalla tehdä Pohjois-Karjalarundi; kiertää Pielinen, ja yöpyä vaikka Kolilla. Syötäisi mansikoita ja karjalanpiirakoita ja ihmeteltäisi vaaramaisemia.
tie 506

Mitäpä muuta?

Ainakin ajattelin nukkua päikkäreitä kun siltä tuntuu, olla tosi paljon ulkona, syödä hyvin ja laittaa kivoja ruokia. Kuunnella lintujen laulua, kerätä marjoja ja sieniä ja olla möllöttä. Luen kirjoja kun huvittaa ja leivon jos ja kun sellainen fiilis on. Pääasiassa teen kaikkia kivoja juttuja silloin kun siltä tuntuu.

Mitä en tee?

En stressaa, enkä aikatauluta. En laita herätyskelloa soimaan. En siivoa vaatekaappeja, enkä astiakaappeja...ellei iske hirmuinen inspis (not!) Enkä ajatellut suorittaa yhtään mitään.
Loma on lomaa ja kesä on kaunis ja vihreä. Nautitaan siitä!