kolmekymppiset ja nostalginen pullavanukas

Tämä päivä on suurelta osin mennyt ulkoillessa. Alkuillasta piipahdettiin kolmekymppis- kahveilla.

Vietiin lahjaksi 2 suloista vedenvihreää kastehelmituikkua ja pullo kuohuvaa...

Synttärit oli pienimuotoiset, sanan monessa merkityksessä. Vieraita oli kutsuttu vähän, koska pientä väkeä oli niin paljon. Kahvi-mehu-kekkerit kesti kolmisen tuntia, ja sitten pitikin äitien ja isien lähteä nukuttamaan yhteensä seitsemää alle kolmivuotiasta. Huh, oli huisketta ja hulinaa!
Kummasti sitä on unohtanut miten paljon pikkuihmiset vaativat jatkuvaa huomiota ja hoivaa.

Minulla oli kyllä kamera mukana...mutta akku oli jäänyt kotiin (oooh!!!) joten sieltä ei sitten kuvia ole.
Kuvia on tänään tekaisemastani nostalgisesta pullavanukkaasta. Nostalginen siksi, kun muistan äidin tehneeni sitä aika usein jälkkäriksi kun olin pieni. Edellisestä pullavanukkaasta on itsellä kulunut about 35 vuotta. (Enemmän kuin synttärisankarin ikä!!)

Helppoa kuin mikä...kuivat pullanpalat ladotaan hillon / marjojen tai kummankin kanssa kerroksittain uunivuokaan, päälle vaniljalla / kanelilla maustettu munamaito / kerma.
Ja homma uuniin noin pulituntia 175 astetta... Tulos on hyvänmakuinen...ja nostalginen!


Pullavanukasta (jossa mustikkaa) ja pallo vaniljajäätelöä

Kohta pitänee linnoittautua nojatuoliin Euroviisuja tuijottamaan. Paras voittakoon ;)

Kommentit

  1. Hei, pakko tula kysäisemään ootko oikealta nimeltä Annu;)
    Ei nimittäin montaa "aikuista" kaimaa ole vastaan tullut:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä ole minulla kunniaa omistaa Annu-nimeä virallisesti. "Pelkkä" lempinimi. :)

      Poista

Lähetä kommentti