Ylitulkintaa ja provosoitumista liikkeellä?

Pitäisköhän tämä teksti oikeasti aloittaa sanoilla, "anteeksi, tämä ei ole kenellekään henkilökohtaisesti tarkoitettu..." tai "älkää pliis loukkaantuko..." Täällä blogi/somemaailmassa mennään välillä turhan herkillä ja tuntosarvet aivan liian pitkällä ja loukkaantumistutka ylivirittyneessä tilassa... Erilaisia aiheita pomppailee vähän väliä esille. Ja sitten alkaa hirmuinen ylitulkinta ja yliherkkyys kommentteihin ja teksteihin. Paljon vatuloidaan ja etsitään piilomerkityksiä kaikesta mahdollisesta. Ja vääristä sanavalinnoista tai hölmöistä lipsahduksista pahoitetaan mieli, ärsyynnytään, otetaan itseensä ja ollaan valmiit lynkkaamaan  somessa. Hei oikeasti?
Asiasta voi (ja saa) vilpittömästi olla jotakin mieltä, ja se on ok. Mielipidevapaus on olemassa. Onneksi kaikki ei tykkää samoista asioista. Vaihtakaa hyvät ihmiset foorumia, jos joku ärsyttää. Ei ole pakko lukea, saatika ottaa kantaa. Se vaan on niin. Jos kokee pakottavaa tarvetta kommentointiin, niin saattaa olla hyvä odottaa vaikkapa päivä tai kaksi ennen vastineen kirjoittamista. (Voi sitten se omakin kommentti olla fiksumpi)
On jo itsesuojelua ja järkevääkin ajatella että kirjoituksissa / viesteissä ei ole piilomerkityksiä ja vihjailuja. Lue se niin kuin se on kirjoitettu. Ei kannata lähteä arvailemaan yhtään mitään. Eikä kannata vastata viestiin tai kommentoida tunnekuohun vallassa. Kun ei voi tietää mitä toinen ajatteli sitä kirjoittaessaan. Eikä siis kannata edes yritä arvata. Älä provosoidu, äläkä provosoi. Jätetään pois tyhjät vihjailut ja arvelut pois toisen motiiveista. Voi nimittäin olla, että "hidden agendaa" ei olekaan. (ylläripylläri) Tai vaikka olisikin, niin sen voi jättää huomiotta.
Piilomerkitykset ja kettuilut on jätettävä näkemättä - oli sitä sitten kommentissa tai jonkun toisen kirjoituksessa tai ei. Postaukset on hyvin usein mielipiteitä asioista, eikä niitä noin niin kuin yleisesti kohdisteta toisiin ihmisiin. Ja jos on kohdistettu, niin senkin voi jättää huomioimatta...  Ilkeilyä ja sanallista sivaltamista pidetään nykyään älykkäänä - valitettavasti. Ilkeä sanavalmius on merkki vain ja ainoastaan ilkeydestä, ei muusta. Teksteistä ja kommentoinnista on turha vetää hernettä yhtään mihinkään. Siinä pahoittaa vaan oman mielen. Ja samalla ehkä sen toisenkin...
Koitetaan elellä sovussa ja ilman turhia tunnepurkauksia. Ne kun ei vie asioita millään muotoa positiivisesti eteenpäin. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! :)

Kommentit

  1. Hyvä teksti ja väkisinkin, kun näin jo otsikon tuumin erään lähipostaukseni valossa, että onko tämä (rippentropit suurin piirtein housuissa) apua ainakin hieman tarkoitettu minulle. Tämä naisen mieli kun on sellainen kimurantti Raffel chipsi ja välillä tulee nähtyä synkkyyksiä siellä missä ei ole ja luettua asioitakin liian kirjaimellisesti. Mutta jos väärin lukemiseen sortuu, niin anteeksi kyllä osaan pyytää ja myönnän, että nyt meni meikäläisellä himppasen pöpelikköön.

    Loistava postaus kaikessa siinäkin valossa, mitä someviha ym.voi pahimmillaan olla. Viisas sinä. <3 Tykkäsin, koin syyllisyyden pistoksen, en loukkaantunut vaan enemmänkin taas kerran vähän viisaampana elämässä eteenpäin. ;)

    Mukavaa iltaa Annu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei Tiia, tämä ei ole sinulle <3
      Tätä tekstiä olen aika pitkään hautonut luonnoksissa... Syynä tekstille on ollut "pakolaiset", "liian valkoiset sisustukset", "kuplassa elämiset", "bloggaajan vaatteiden huono istuvuus", "Anttilan tyttö/poikamainos", toisten "rahan käyttö", "politikon väärä sanavalinta", "laihduttaminen-laihdittamattomuus", "blogilla tienaamiset" ja viimeisenä "Teri Niitti"...
      Mä niin ihmettelen sitä kamalaa raivoa ja vihaa, joka välillä ryöpsähtää jotain henkilöä kohtaan. Ja yleensä syynä on jokin yksittäinen kannanotto, mielipide, viaton lipsahdus tai väärin ymmärrys... Soppa valmmis ja anteeksipyynnöt turhia.
      Armoa ei tunneta, anteeksianto tuntematon käsite, ja mielipiteen peruminen tai uudelleen arviointi täysin käsittämättömiä asioita.
      Elämästä saa kovin raskaan niin halutessaan. Miksi? Elämä on niin lyhyt, ettei sitä pidä tuhlata negatiivisissa tunteissa vellomiseen.
      Jokainen toki velloo missä haluaa, mutta en ymmärrä että sitä pahaa oloa on pakko jakaa muillekin :)
      Kivaa uutta viikkoa sinulle Tiia, oot ihana! :)

      Poista
    2. Hih no minähän olin heti tuntohärpäkkeet himppasen ojossa. :) No samoja olen pohtinut ja mm. tuo Anttilakeissi oli pelottava, koskaan et koskaan tiedä mitä tapahtuu, kun painat julkaise. Terikin mokasi pahemman kerran, mutta saa niin paljon ryöpytystä osakseen, että kohta on jo taasen sympatiat Terin puolella eli oli niin tai näin, niin pimeetä menoa.

      Positiivista uutta viikkoa Annu ja hienosti kirjoitettu postaus. <3

      Poista
    3. Jeps, mokaaminen on tehty niin helpoksi nykyään!
      Reipasta viikkoa!

      Poista
  2. Ihana postaus :)

    Näin se on annu, ettei kannata kaikkea tutkia suurennuslasin kanssa :)
    ja todellakin meillä on vapaus lukea mitä me haluamme tai vaihtaa kanavaa, jos
    ohjelma ei miellytä!

    Kivaa alkanutta työviikkoa sinulle ihanuus <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Jeba, jos suurennuslasin kanssa vetää blogi- ja somemaailmassa, niin aika kurja olo tulee! itse olen bannannut FB:ssa aika monta ihmistä mun feedistä.
      Ehkä olen lapsellinen, ja joku saattaa luulla että haluan vain elää naminami ja pusipusi-elämää, muttei se sitä ole. Ihmettelen vaan sitä tahallisen väärinymmärtämisen ja ilkeilyn määrää mitä "iloisesti" viljellään...
      Mukavaa alkavaa viikkoa ihana Tuulanneli! Mulla alkaakin työt vasta torstaina! :)

      Poista
  3. Itselleni tuli heti mieleen someraivo, joka on ollut tämän viikonlopun puheenaiheena. Siinä mentiin varmaan vähän overiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Totta, välillä ihmettelen kun suvaitsevaiset ihmiset ovat suvaitsevaisia vain itselleen sopivissa asioissa. Ja vain se oma mielipide on se oikea...
      Överiksi taisi mennä ja kunnolla...
      Olisipa joskus kiva nähdä kun negatiivinen intohimo, tunnelataus ja tarmo muutettaisi positiiviseksi voimaksi jonkin asian puolesta... (läyhääminen on niin kovin helppoa)
      Mukavaa alkavaa viikkoa!

      Poista
  4. Teri Niitti sai kyllä osakseen kunnon some-ryöpytyksen, huh. Juuri tyttäreni kanssa juttelin näistä ikävistä kommenteista ja ihmeteltiin sitä miten aikuiset ihmiset viittivät niitä toisten blogeihin jättää. Eikö tosiaan ole oppi "jos sinulla ei ole mitään nättiä sanottavaa, älä sano mitään" mennyt perille?
    Myönnän itse näkeväni samantien punaista jos jotain rasistisessa mielessä arvostellaan ja kärkkäästi niihin vastaankin. Olen hyssyttelijöille sen sanonut, että ennen kun elät elämääsi koko ajan ulkomaalaisen (muslimin, tummempi ihoisen) kanssa, et tiedä mitään millaista se voi olla. No taas meni paasaukseksi.
    Tämä oli hyvä päivitys, osui ja upposi niiltä osin kun oli tarpeellista :D
    Ihanaa alkavaa viikkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista.
      Juu, joskus tuntuu että sosiaalisessa mediassa mielipitetä voi huudella miten sattuu... Ihan peruskäytöstavat on kadonneet? Ei ymmärretä, että jälki jää...
      Enkä muuten yhtään ihmettele, että osa yrityksistä ei yksinkertaisesti uskalla mennä sosiaaliseen mediaan. Pitäisi kovasti ottaa kantaa ja olla näkyvillä, mutta pikku lipsahduksesta tai väärin asetelluista sanoista lähteekin armoton lynkkaus päälle?!?
      Kivaa viikkoa sinullekin Outi :)

      Poista
  5. Amen - tämä on asia, joka on itselläkin pyörinyt mielessä - ja tässä on vielä se pointti, että jos antaa muiden mielipiteiden tai pelon sanojen väärinkäsittämisestä vaikuttaa liikaa, alkaa varomaan sanojaan - eikä sekään hyvä juttu ole. Ja sanojen varomisella en tarkoita sitä, ettei voisi miettiä, miten asiat sanoo;) Ja myös minä olen muutaman ihmisen joutunut henkilökohtaiselta FB-tililtäni poistamaan, sillä en halua levittää siellä minkäänlaista vihapuhetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan. Asioihin voi, ja pitää ottaa kantaa, mutta pitää miettiä miten sen tekee. Eihän se ole mikään järkevä kannanotto, että uhataan vaikka millä ikävällä... Tai haistatellaan? Tai haukutaan vaan älyttömästi?
      Mielipiteitä saa ja pitää olla, mutta niiden esilletuontitapoihin voi kyllä kiinnittää huomiota. Eikä henkilökohtaisuuksiin pidä mennä - se on niin pöhköä!
      Mukavaa alkavaa viikkoa, fiksu nainen! <3

      Poista
  6. Hieno kirjoitus! Olen miettinyt niin monesti itsekin, miksi toisten täytyy kommentoida ikävällä tavalla kaikkea mahdollista; jättäisivät sellaiset blogit, instat ja muut some-kanavat rauhaan, jotka heitä ärsyttävät tai edustavat eri arvomaailmaa. Mukavaa viikon alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :)
      Niinpä, miksi on pakko kommentoida ja ottaa ilkeästi kantaa kaikkeen mahdolliseen? Tätähän pohditaan monessakin blogissa ja keskusteluryhmässä, ja aika usein sanotaan että se johtuu kateudesta... en kyllä usko että se on läheskään aina syynä. Enemmän uskon siihen, että halutaan kuulua johonkin joukkoon, mukamas "fiksuihin"... sellainen "minä kans-syndrooma"...
      Kivaa alkavaa viikkoa sinulle :)

      Poista
  7. Olen täysin samaa mieltä kanssasi.Hyvä postaus.Jos ihminen pyytää anteeksi niin on se kummallista,että se vaan ohitetaan.Kukaan ei kuule ja huuto jatkuu.Huhhuh.Itsekkin tarkistan välillä fb listaa,kun vihaiset päivitykset hyppää silmille.Poistan kavereista sellaiset.Mukavaa alkavaa viikkoa..ajatellaan positiivisesti kuitenkin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :)
      Joo, ihmetyttää kyllä, että jos joku huomaa mokanneensa, ja pyytää anteeksi niin sitä ei uskota. Voihan se olla laskelmoitua, tai sitten se voi olla aiota. Muttei kai sitäkään kuulija voi päättää onko vilpitön vai ei?!?
      Positiivsta otetta ja kiltteyttä tähän vuoteen, sitä kai kaikki kuitenkin tarvitsevat?
      Mukavaa alkanutta viikkoa!

      Poista
  8. Hyvä kirjoitus. Näissäkin täytyy aina pitää se järki kädessä ja jokaiseen juttuun ei kannata lähteä mukaan. Joillakin ihmisillä on tärkeää olla aina oikeassa ja kuvitella, että heitä pitää omilla mielipiteillä oikaista ja näpäyttää ja jos siitä herkistyy, niin soppa on valmis. Joskus tämä some-maailma on aivan teinihommaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut. Pienellä harkinnalla ja itsehillinnällä oliis aika monta ikävää sattumusta vältetty. Näpäyttely on kyllä turhaa... siitä tulee vaan paha mieli...ja aika usein myös myötähäpeä. Se oikeassa oleminen on vaan joillekin niin kovin tärkeää ;)
      Kivaa viikkoa sinulle!

      Poista
  9. Viime presidentinvaalien aikana poistin Fb-kavereista pari tyyppiä, joiden paasaus oli epäasiallista lyttäystä. Hyvin sanottu, että ollaan suvaitsevaisia vain silloin, kun on samaa mieltä asiasta. Minusta on järkyttävää, että kommentoidaan ilkeitä anonyyminä, mutta myös ja jotenkin muka oikeutetusti omalla naamalla, kuten Terin Fb-sivuilla. Huh...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, se julkinen "lynkkausmentaliteetti" ja epäoiekudenmukainen halventaminen ja haukkuminen on ihan järkyttävää. Joskus mietin, että miten ihmeessä nuoret bloggaajat / julkisuuden henkilöt / politikot jaksavat ottaa kaiken negatiivisen mitä niille syydetään. Ja mun mielestä on ihan turha sanoa että "ken leikkiin lähtee hän leikin kestäköön". Ihan höpöhöpö-hommaa. Ei kenenkään tarvitse kestää mitä huttua vaan!
      Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle!

      Poista
  10. Hyvä kirjoitus Annu! Koko syksyn olen itse ollut kurkkuani myöden täynnä tiettyjen FB-ystävien vihapuheita liittyen pakolaisiin, ylipäätänsä ulkomaalaisiin, hallituksen ehdottamiin palkanleikkauksiin, lakkoihin jne. Olen ollut monta kertaa sormi jo delete-näppäimellä poistamassa heitä ystävistäni mutta en sitten olekaan poistanut. Olen jättänyt lukematta heidän vihakommenttinsa ja siirtynyt eteenpäin muiden ystävien iloisempiin kommentteihin ja uutisiin. Ei minun tarvitse kahlata läpi kaiken maailman puppua mutta vielä vähemmän minun kannattaa lähteä vihapäissäni kommentoimaan yhtään mitään. Tiettyjen ihmisten kanssa ei edes kannata alkaa kinamaan tai väittelemään. Se on hyödytöntä ja nostaa vain v-käyrää ja verenpainetta.

    Toisaalta jos kokee tulleensa loukatuksi voidaan jo mennä sellaisen rajan yli, että poistaisin tällaisen ystävän ennemmin kuim lähtisin julkisesti häntä suomimaan sanallisella ruoskallani. Tiedän osaavani olla todella ilkeä jos haluan mutta mieluummin "nostan itseni tällaisen yläpuolelle". En kestä mutta en lähde heittämään lisää bensaa liekkeihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :)
      En ole poistanut ketään FB-kavereista, mutta olen kyllä estänyt näkymisen feedissä. Ei sitten aina hyppää ikävät asiat silmille... FB:ssa käyn lähinnä työn takia, ja samalla näkee sitten omankin syötteen :)
      Loukkaaminen ja loukkaantuminen on niin hankalia juttuja...varmaan sellainen ymmärtäminen ja suvaitsevaisuus puolin ja toisin helpottaa kaikkien elämää.
      Mukavaa loppiaista!

      Poista
  11. Meikäläisen some-elämä rajoittuu tähän pieneen, mutta sitäkin läheisemmäksi käyneeseen tuttuun ja turvalliseen blogipiiriin ja satunnaiseen instailuun. Edes FB ei ole mun juttu.
    Pysyy onnellisen tietämättömänä kaikesta vihan ja raivon lietsonnasta :). Ja se sopii mulle, koska tuntuu, että negatiivista energiaa on tässä maailmassa muutenkin ihan liikaa.

    Mutta sun kirjoitus oli tosi hyvä! Samaa "yliherkkyyttä" olen ihmetellyt, kun musta on tuntunut, että anonyymeistä kommentoijista on tehty automaattisesti pahiksia. Eli heti kun joku anonyymi jättää alunperin asialliseksi tarkoitetun kommentin, sitä ei oteta samanarvoisena kommenttina kuin kirjautuneitten, vaan aletaan heti suurennuslasin kanssa syynätä niitä piilomerkityksiä ja useimmiten myös löydetään. Ja vastakommentiksi lähetetään joku ihan megapitkä viesti, jossa syytetään anonyymiä jostain, mitä ei ole edes kirjoittanut. Eli itse olen tulkinnut sen niin, että bloggari on jo valmiiksi ollut tuntosarvet pystyssä ja se anonyymin viesti ikään kuin täyttää ne bloggarin negatiiviset odotukset (ja pelot) siitä, että "varmaan tulee joku ikävä kommentti". Ja sitten ollaan, että "hahaa, mää niin tiesin" ja siltä istumalta kaadetaan hirmu ryöppy anonyymin niskaan. (Oikeasti olen välillä lukenut noita ryöppyvastauksen saaneita alkuperäisiä kommentteja ja koitttanut etsiä niistä rivien välistä niitä merkityksiä, joita bloggari on siellä nähnyt ja todellakin vilpittömästi ihmetellyt, mistä sellainen käsitys on voinut syntyä..): No, kaikki anonyymit ei ole kivoja. Mutta eivät ole kaikki nimellisetkään. Ikävä kyllä. Vaan onneksi 99% on :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. :)
      Se on ihan totta, anonyymi kommentoija on automaattisesti pahis, eikä hänelle suoda minkäänlaisia ihmisoikeuksia. Viatonkin kysymys tai kommentti käänetään automaattisesti ikäväksi hyökkäykseksi...outoa?
      Sitä tarkoitin itsekin, että ei pidä hakemalla hakea viesteistä ja teksteistä piilotettuja viestejä. (Enkä tarkoita tässä edellenkään oikeasti ilkeitä kommentteja - kyllähän ne heti erottaa normitekstistä)
      Ei pidä tulkita toisten kirjoituksia, kun ei ole tietoa ajatuksista sen takana. Miten paljon väärinkäsityksiä syntyykään ihan vaan tulkinnasta?!?
      Mukavaa loppiaista sinulle, ja kiitos vielä erittäin hyvästä kommentista!

      Poista

Lähetä kommentti