Bookbeat - vuoden kokemus

Yhteistyö: Bookbeat

Minulla on ollut Bookbeat käytössä vuoden ajan.
En ennen kuunnellut äänikirjoja ollenkaan, mutta tämän yhteistyön myötä olen tykästynyt niihin. Olen vuoden aikana kuunnellut yli 80 kirjaa. Yhtäkään kirjaa en ole näytöltä lukenut -  ainakin minun silmät väsyvät näytön tuijotukseen, enkä koe sitä millään muotoa rentouttavana. Silloin kun luen, haluan oikean kirjan. Sellaisen painomusteelle tuoksuvan, jossa on paperiset sivut.

Kuuntelemani kirjat löytyy linkin Lukemiset ja leffat-takaa, yläpalkista.
rempatessa kuulokkeet eivät olleet päässä
Aika monta kirjaa on jäänyt kesken, enkä niitä ole laittanut listalle. Joitakin yritin ihan tosissani kuunnella, muttei siitä tullut mitään. Siihen vaikutti joko itse tarina tai lukija. Muutaman kerran kävi niin, että oikeasti halusin kuunnella kirjan, mutta lukija ei sopinut tarinaan, joten vaihdoin kirjan toiselle kielelle, ja sain teoksen loppuun. Kätevää!

Oli muuten hauska verrata erikielisten kirjojen lukijoiden tapaa lukea. Osalla suomalaisista lukijoista oli aika monotooninen ja jopa tylsähkö tyyli - vähän kuin olisi veikkaustuloksia kuunnellut. Yksi englanninkielinen lukija eläytyi niin paljon, että se nauratti välillä ääneen - vaikka hän dekkaria lukikin.  Ruotsalaisia lukijoita voisin kyllä kuunnella vaikka kuinka pitkään. Niin paljon tykkään kielestä ja sen soinnista.


Positiiviset yllättäjät
En ole mikään hirmuinen dekkarifani, mutta huomasin että kesäkuukausien aikana kuuntelin kaikki Jo Nesbøn Harry Hole-dekkarit. Kerrassaan loistavaa kuunneltavaa kun tekee yksitoikkoisia hommia, kuten ruohonleikkuuta, puiden pilkkomista tai kitkemistä.
Satu Rämön kirjat islantilaisesta elämänmenosta ilahduttivat. Olisipa muuten kiva, kun samaan tyyliin tehtyjä kirjoja olisi saatavilla muistakin maista ja kulttuureista! Matkailu-puffausta parhaimmillaan - vaikkei se välttämättä ollutkaan tarkoitus. Ensimmäinen kirja jonka Satulta kuuntelin, oli Unelmahommissa, jonka hän teki yhdessä Hanne Valtarin kanssa. Kannattaa muuten lukea!

Tykkäsin kaikista elämänkerroista, jotka kuuntelin.  Parikymppisenä en oikeastaan muuta lukenutkaan kuin elämänkertoja - ja tämä oli hyvä muistutus miksi. Alexander Stubbin kirja oli positiivinen yllätys, Samoin Litmasen kirjasta huokui kova työmoraali ja omistautuneisuus, jota ei oikeastaan voi kuin ihailla. Muidenkin urheilijoiden elämänkerrat olivat iloinen yllätys!

Mikko-Pekka Heikkisen Poromafia nauratti ihan ääneen. Yleensä minulta jää ns. "hauskat kirjat" kesken, mutta tämä oli suorastaan vallaton. Ja juonihan oli loistava.
Ulkohommissa oli kiva kuunnella kirjaa
Katja Ketun rikas, vimmainen ja elävä kieli sai melkein haukkomaan henkeä. Miten joku osaa kirjoittaa niin? Olin ihan ymmyrkäisenä. Ihastuin ikihyväksi.

Tietokirjoista Pippa Laukan Hyvinvoiva nainen saa täydet pisteet. Se oli positiivinen, asiallinen, täynnä asiaa ja tärkeitä juttuja naisen elämästä ja terveydestä. Suosittelen vahvasti!


Pettymykset
No olihan niitäkin. Monen monta kirjaa jäi kesken. Osa jäi jo muutaman ensiminuutin aikana, ja muutaman kanssa sinnittelin puolituntia tai tunnin, ja sitten riitti. (Näitä kesken jääneitä en ole listannut minnekään)

 Matti Alahuhdan kirja ei ehkä ollut pettymys, muttei siinä kyllä ollut mitään uuttakaan, aika tylsä. Ehkä olisin tykännyt siitä muutama vuosi sitten, mutta en taida enää olla kohderyhmää...heh, Arvot on ihan jossakin muualla kuin yrityksen johtamisessa ja "miten olen hyvä johtaja" -ajattelussa. :)

Kummatkin David Lagercrantzin kirjat vahvistivat sen, etten sitten lue Millenium-sarjan mahdollisia jatko-osia. Tykkäsin alkuperäisistä Stieg Larssonin kirjoista, mutta näistä en. Jäi sellainen tekemällä tehty olo.
Lumitöitä tehdessä kännykkä pysyy rintataskussa
Ja sitten oli Dan Brownin Alku. Ja se olikin viimeinen ko. kirjailijan kirja, jonka luen tai kuuntelen. Otti koville saada se loppuun - enkä tiedä kenelle yritin todistaa yhtään mitään olemalla sitkeä ja kuuntelemalla sen!?! Taisin kiljahtaa riemusta kun luureista kuului "tähän päättyi...."!

Tylsin kirja oli Gillian Flynnin Kiltti tyttö. Se oli kyllä tervanjuontia - sen kuunneltua päätin, etten pakota itseäni kuuntelemaan huonoa kirjaa. Kun ei kerta ole pakko.  Kuuntelin sitä kesällä, kun tein uutta istutuspenkkiä pellolla, ja ärsyttävä kirja sai minut niin kiukkuiseksi, että kiroilin siellä keskellä kaunista maaseutua ääneen ja kiskoin kuulokkeet päästä.

Ei ole pakko, jos ei halua
Tuon (kurjan) kirjan kuunneltuani päätin, ettei huonoja kirjoja ole pakko kuunnella tai lukea kokonaan. Jättää sen ihan iloisesti kesken vaan, ja ilman huonoa omaatuntoa. Maailmassa on niin paljon kivoja kirjoja, että keskityn mieluummin niihin. Eikä kenenkään tarvitse käyttää kallisarvoista aikaa huonosti. Huonon kirjan lukeminen tai kuuntelu vastaa ihan täysillä sitä, että istuu ja katsoo telkkarista todella huonoa elokuvaa tai ohjelmaa, eikä vaihda kanavaa vaikka kaukosäädin olisikin kädessä.

Kokemus kirjoista suoratoistopalvelussa
Olen kuunnellut joko kuulokkeiden kautta, tai kun olen ollut yksikseen kotona/ulkona niin olen kuunnellut kännykän kajarin kautta. (En nimittäin jaksa pitää kuulokkeita koko ajan päässä.) Kännykän kiilasin topin olkahihnan alle, ja siinä se pysyi hyvin eikä volyymin tarvinnut olla liian isolla. 

Huomasin, että dekkarit sopivat hyvin kuunneltavaksi esimerkiksi lenkillä tai kun tekee monotonista, ruumiillista työtä. Tykkään kuunnella elämänkertoja ja positiivisia tarinoita kun leivon tai teen ruokaa. Samoin niitä on kiva kuunnella pitkillä kävelylenkeillä. Mutta siivotessa on paras kuunnella vaan musiikkia - niin ärsyttävää hommaa se siivoaminen on. :)
Olen tutustunut uusiin kirjailijoihin, erilaisiin tarinoihin ja vieraisiin genreihin, joita en ehkä olisi koskaan tullut lukeneeksi kirjana. En ehkä olisi tullut edes ottaneeksi teosta käteen kirjakaupassa, saati ostanut sitä.  Olen iloinen, että kuuntelin esimerkiksi Susanna Alakoskea, Katja Kettua ja Margaret Atwoodia. Kazuo Ishiguro hämmästytti rauhallisella kerronnallaan ja oivaltavilla ja paikoin oudoillakin tarinoilla. Ja urheilijoiden kirjoissa kova työ ja sinnikkyys hämmästytti kyllä kerta toisensa jälkeen.

Vuoden kokemuksen pohjalta suosittelen palvelua lämpimästi. Ja aion jatkaa sen käyttöä ihan maksavanakin asiakkaana. Valikoima ja sen uusiutuvuus on pysynyt koko ajan hyvällä tasolla. Palvelu on toiminut moitteettomasti, ja kirjoja on voinut ladata mukaan kuunneltavaksi niin monta kuin vain puhelimeen mahtuu. Varsin kätevä palvelu, joka yllätti positiivisesti!

* * * 

Oletko kokeillut BookBeatia? Jos et, niin nappaa tpalvelu testattavaksi kuukauden ajaksi. Kas tässä linkki. Tämä ei velvoita sinua mihinkään, mutta saat koko laajan kirjaston kokeiltavaksesi kuukauden ajalle ilmaiseksi. Kuuntele ja lue niin paljon kuin haluat kuukauden ajan. Jos olet lähdössä lomamatkalle, niin lataa haluamasi kirjat kännykkään lähtiessä ja kuuntele tai lue ne vapaasta nauttien!

Kommentit

  1. Minussa on joku vika, kun en saanut alle vuodessa kuunneltua kuin 6 kirjaa. Taitaa mennä liikaa aikaa täällä somessa seilailuun.

    VastaaPoista
  2. Mä en ole vielä päässyt noihin kirjoihin kiinni. Podcasteja tulee kuunneltua kyllä jonkin verran, juurikin siivotessa tai kun tekee muuten jotain monotonisempaa jossa ei aivoja oikeastaan tartte ollenkaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti